Haluaisin nyt "avautua" yhdestä ongelmasta, johon olen täällä yliopistolla törmännyt, nimittäin lounasseuran hankkiminen. Ensinnäkään kukaan muu tänä syksynä DI-vaiheessa aloittaneista AMK-insseistä ei valinnut samaa pääainetta, teollista markkinointia ja kansainvälistä liiketoimintaa, joten en ole kursseilta tuntenut etukäteen KETÄÄN.
Ihmiset ovat onnistuneet aika hyvin luomaan omat ryhmänsä jo kandivaiheessa, joten olo on aika ulkopuolinen. Monet suuntaavatkin porukassa ruokalaan luentojen jälkeen, mutta itse menen yksin ja toivon, että ruokalasta jonkun tutun onnistuisin bongaamaan, mutta harvoin näin käy. Välillä saatan nähdä esimerkiksi jonkun tuutoreistamme tai jollain kurssilla samassa pienryhmässä opiskelevan, mutta koska muu ruokaseura on minulle tuntematon, en kehtaa samaan pöytään tunkea. Voihan se olla, että tämäkin ongelma ratkeaa itsestään, kun oppii tuntemaan enemmän ihmisiä. Itselleni tulee vain niin erakoitunut olo joka kerta kun istun yksin jonkin pöydän päähän ja näen, kuinka olen ainoa lounastaan yksin nauttiva (okei, en ehkä aina ole ainoa yksin lounastava, mutta kuitenkin...). Voisihan sitä alkaa aina soittelemaan muille inssifukseille, haluisiko joku liittyä seuraan, mutta kun ei tosiaan muiden aikatauluja niin hyvin tunne, ei oikein tiedä kenelle pitäisi soittaa.
Olen aika moneen jo ilmottautunut mukaan (kuten ESTIEMiin ja fuksijaostoon), joten pidetään peukkuja, että potentiaaliset lounaskaverit lisääntyisivät piakkoin. Fuksisitsitkin olisi ensi viikolla ja ainakin International Sitz Partyissä tuli muutama uusi tuttu naama hankittua. Voisinkin laittaa loppuun hieman kuvasatoa kyseisestä tapahtumasta. Olisiko kellään mitään muita ideoita tilanteeseeni? "Istut vain jonkun tuntemattoman viereen ja alat juttelemaan" tuskin toimii, vaikka muuten suht sosiaalinen olenkin.
Mennäänpä sitten toissatorstain tunnelmiin. Olin pukeutunut sini-valkoiseen, kuten International Sitz Partyjen asukoodissa oli määritelty, mutta mitään kovin hienoa asukuvaa ei minulla nyt ole. Ehkä näistä kuvista edes vähän näkyy.
Vieruskaverini Jaime Madridista halusi saada kaikki kanssaan laulamaan.
Bongaa laulava Ape.
Lauloimme myös fuksilaulua, jossa jokainen vuosikurssi nousi ylös fuksivuotensa kohdalla ja joi lasinsa tyhjäksi. Ennen tyhjää lasia ei saanut istua alas. Tässä näkyy ehkä asu parhaiten, jos se jotakuta kiinnostaa.
Lopulta kaikki vuosikurssit nousivat ylös. Jännä piuha vei näköjään mun huomion...
Välissä meille tarjoiltiin tällaista.
Lopulta olen näköjään huutanut, kaunista. Huomatkaa vaaleanpunainen ilmapallo, jonka tosin pieni espanjalainen tyttö tuli ja rikkoi. Nyyh.
Niin ja jos joku haluaa nähdä enemmänkin kuvia, Kaplaakin sivuilta löytyy.